Käsittelen seuraavaksi 3-osaisena sarjana lyhytterapian muutamia tuloksellisimpia muotoja masennuksen hoidossa, ensimmäisenä IPT. Masennus kuuluu suomalaisten yleisimpiin kansantauteihin ja sillä on valtava merkitys mm. työkyvyttömyyden aiheuttajana. Keskivaikean masennuksen diagnoosi myös annetaan helposti, eikä sitä kannata säikähtää: apua voi saada yllättävänkin lyhyellä kuntoutusprosessilla.
IPT eli interpersoonallinen psykoterapia käsittää keskimäärin noin 10 – 16 tapaamiskertaa. Sen toinen, helpompi nimi voisi olla ”ihmissuhdeterapia”, sillä sen keskeisin hoidollinen elementti on käsitellä asiakkaan ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Tässä mielessä IPT muistuttaa esim. ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, jossa myös voimakkaasti korostetaan hyvinvointimme yhteyttä läheisimpiin ihmissuhteisiimme ja yhteisöllisyyteen. Ja toki monissa muissakin terapiamuodoissa ihmissuhteista puhutaan varsin paljon.
IPT:n radikaalein ajatus lienee, että kaikki masennus (ja melkein kaikki ahdistus) voidaan johtaa suoraan ihmissuhdeongelmista ja myös hoitaa pelkästään niihin keskittymällä. Kapinalliset juuret IPT:llä on muutenkin: Se syntyi ikään kuin vahingossa 1969 Yalen yliopistossa, jossa Gerald Klerman ja Myrna Weissman kollegoineen loivat lumehoidon, jonka tarkoitus oli pääasiassa osoittaa pitkän psykoterapian hyödyttömyys. Tämä IPT:n nimen saanut lumehoito osoittautui lopulta niin tehokkaaksi, että siitä syntyi oma terapiasuuntauksensa, joka levisi ympäri maailmaa.
IPT JAKAA IHMISSUHTEIDEN ONGELMAT NELJÄÄN KATEGORIAAN
IPT sisältää neljä erilaista, vaihtoehtoista lähestymistapaa hoitoon: kyseessä on joko surutyö, rooliristiriita, roolin muutos tai interpersoonalliset puutteet. Terapian ensimmäisillä kerroilla kartoitetaan laajasti asiakkaan ongelmakenttää: mikä kaikki hänelle aiheuttaa masennusta tai ahdistusta? Kartoituksen tavoitteena hahmottaa, mikä IPT:n neljästä eri ongelma-alueesta on kyseessä, tai mikä kaipaa eniten hoitoa.
Keskenjäänyt surutyö on näistä osa-alueista selkein hahmotettava, sillä se koskee läheisen ihmisen kuolemaa. Jos suremiselle ei anna tilaa, se ilmenee monenlaisina ongelmina myöhemmin. Usein masennuksen laukaisee jonkin tyyppinen ihmissuhteen menetys, mutta jos kuoleman sijaan kyse on esim. avioerosta, on kyseessä jo selvemmin roolin muutoksen ongelma kuin puhdas surutyö – identiteettiä on rakennettava uudestaan muuna kuin puolisona.
Roolin muutoksen ongelma on suurin ihmisillä, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että heille tietyt pysyvät roolit ovat tärkeitä. Jostain syystä roolin muuttumisen ongelmista kärsivät enemmän miehet kuin naiset. Ihmiset kohtaavat roolin muutoksia esim. työpaikan menettämisen tai eläköitymisen myötä, ihmissuhdekuvioiden muuttuessa eron, ikääntymisen tai ympäristön vaihtumisen takia, tai lasten syntymän tai poismuuton yhteydessä.
IPT:n yleisin ongelma-alue erityisesti naisilla ovat rooliristiriidat, eli ihmissuhteisiin liittyvät riidat – eniten tietysti parisuhteeseen liittyvä problematiikka. IPT toimii loistavasti pariterapian muotona, mutta yhtä lailla sillä voidaan auttaa yksittäistä masentunutta asiakasta, joka haluaa pohtia parisuhdettaan ilman puolison läsnäoloa; usein IPT tukee kohti hyvää eroa. Terapiaa kaipaavia ihmissuhderiitoja voi esiintyä myös (aikuisen) lapsen ja vanhemman välillä.
Suomessa hyvin yleistä on myös yksinäisyys, eli ihmissuhteiden puute tai kyvyttömyys solmia tyydyttäviä ihmissuhteita – hienommalta nimeltään interpersoonalliset puutteet. Koronakeväänä 2021 SPR teki kyselyn, jonka mukaan yksinäisyydestä kärsi joka kolmas suomalainen, ja suurella osalla heistä ei ollut ainuttakaan ihmistä kenen kanssa jutella. Yksinäisyyden hoito etenee usein IPT:n osa-alueista hitaimmin – se vaatii perusteellisen kartoituksen, kiireetöntä harjoittelua ja sopeutumista oman tilanteen mukaisiin uudenlaisiin toimintatapoihin. Silti 10 kerrassakin voidaan saada erinomaisia tuloksia.
VUOROVAIKUTUSSUHTEIDEN PARANTAMINEN HOITAA TEHOKKAASTI MASENNUSTA
IPT on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaammaksi tai vähintään yhtä tehokkaaksi masennuksen hoitomuodoksi kuin muut hoitomuodot. IPT on hyvin käytännönläheistä – asiakas ymmärtää helposti, mihin ollaan yhdessä pyrkimässä. Kun ongelma-alue on analysoitu, voidaan terapian keskivaiheen hoitoon myös yhdistää helposti muita hoitomuotoja, jotka tehostavat vaikutusta.
Dramaston lyhytterapiassa käytetään mm. kirjoittamisterapeuttisia harjoitteita tai toiminnallista mielikuvaharjoittelua, mikäli asiakas näyttäisi niistä hyötyvän. Kuntoutumiseen kuuluu aina myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ilon aiheiden kartoittamista ja vahvistamista, sekä muuta hyvin konkreettista positiivisen tulevaisuuden suunnittelua ja harjoittelua. IPT-menetelmä eroaa muista Dramaston menetelmistä paitsi ihmissuhdepainotuksellaan, myös siinä, että siinä käytetään enemmän aikaa tunteiden purkamiseen kuin muissa suuntauksissa.
IPT:ssä ihminen nähdään psykofyysisenä kokonaisuutena, jolloin tärkeää on panostaa myös suhteellisen terveisiin elintapoihin. Suomessa IPT-kouluttajana toimii mm. ”kohupsykologi” Aku Kopakkala, joka aikanaan irtisanottiin työstään suuren lääkärikeskuksen kuntoutusjohtajana, koska hän kritisoi masennuksen toimimattomia hoitomuotoja ja toi julkisesti esiin SSRI-lääkityksen haittavaikutuksia. Kirjassaan Masennus – Suuri serotoniinihuijaus Kopakkala esittelee IPT:n lisäksi lukuisia muitakin hyviä lähestymistapoja ja tukitoimia masennuksen hoitoon – niitä ovat erilaisten terapioiden lisäksi mm. huomion kiinnittäminen suolistobakteereihin ja ruokavalioon, liikunta sekä aikabiologiset hoidot. Lääkitys voi joissain tapauksissa olla erittäin toimiva tuki terapialle, mutta aina sitä ei masennuksen hoidossa tarvita.
IPT-prosessi kestää sen aikaa kuin on välttämätöntä, ei yhtään turhaa kertaa. Lyhytterapialle tyypillisesti aikaa ei kuluteta syiden vatvomiseen, vaan keskitytään elämänlaadun parantamiseen tässä ja nyt. Niinpä IPT:llä ei ole myöskään todettu haittavaikutuksia, jollaisia jotkut pitkät terapiat voivat aiheuttaa. Kun valittu ongelma-alue vaikuttaa riittävän käsitellyltä, siirrytään lopetusvaiheeseen: Sen tarkoitus on kerätä työkalupakki, jolla asiakas selviää itsenäisesti eteenpäin ja voi jatkossa ennaltaehkäistä uusiutumiseen taipuvaista masennustaan.