Menetelmät

Mitä on kognitiivinen hyvinvointivalmennus?

Hyvinvointivalmennus (wellness coaching) on elintapojen muutosvalmennusta, jolla autetaan ihmistä lisäämään kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan fyysistä, henkistä, emotionaalista, sosiaalista ja älyllistä hyvinvointia. Valmennuksessa otetaan huomioon se, kuinka osa-alueet vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa.

Hyvinvointivalmennus auttaa siis asiakasta, joka haluaisi “voida paremmin”, mutta ei pääse tässä alkuun tai ei ole onnistunut saamaan aikaiseksi pysyviä muutoksia. Paremman olon toive yhdistyy tyypillisesti esim. painonhallintaan, fyysiseen kuntoon, stressiin ja uniongelmiin, tai epämääräiseen tyytymättömyyden tunteeseen, lievään ahdistukseen tai masennukseen. Yleensä ongelmassa on kyse näiden jonkin tyyppisestä yhdistelmästä, josta ihminen ei tunne saavansa otetta. Me kaikki tiedämme kyllä, millaiset elintavat tuovat parempaa oloa, mutta käytännön teot eivät silti tahdo onnistua. Perusteluna mainitaan usein ajankäytön ongelmat tai selittämätön uupumus. Joskus älyllisten päämäärien painottaminen on johtanut kehon laiminlyöntiin tai muista huolehtiva on unohtanut oman henkisen hyvinvointinsa.

Kognitiivinen valmennus perustuu kognitiiviseen käyttäytymistieteeseen ja sellaisiin käyttäytymisterapian menetelmiin, joita voidaan soveltaa ohjaus- ja valmennustyössä. Valmennus (coaching) tarkoittaa tässä yhteydessä toimintaa, joka auttaa valmennettavaa jäsentämään tavoitteitaan ja luomaan itselleen sopivia toimintamalleja niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet perustuvat asiakkaan omaan arvomaailmaan – siihen, mitä hyvinvointi juuri hänelle merkitsee.

3 kk mittainen valmennusprosessi perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan kyseisessä ajassa on mahdollista omaksua hyvinvointia lisääviä käyttäytymisen muutoksia pysyväksi ja luontevaksi osaksi elämää. Kognitiivinen valmennus ei lupaa nopeita ja tehokkaita radikaaleja muutoksia, eikä siinä “piiskata tuloksiin”. Sen sijaan etsitään tarpeeksi pieniä ja helppoja arjen tekoja, jotka tuntuvat niin mukavilta, että ne tulevat tavaksi.

Kognitiivinen hyvinvointivalmennus noudattaa positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian periaatteita. Valmennus pyrkii edistämään ihmisessä itsessään olevia vahvuuksia ja voimavaroja ja vähentämään haitallista itsekritiikkiä. Hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat itsetuntemus, itseluottamus ja itsensä arvostaminen. Valmennus ei ole terapiaa, mutta se kohentaa usein myös mielenterveyttä merkittävästi.

Kognitiivisen valmennuksen tarkoitus ei ole parantaa sairauksia, jotka tutkitusti kaipaavat lääketieteen apua – kehotan asiakkaitani usein konsultoimaan ensin lääkäriä. Sen sijaan valmennuksesta on usein hyötyä tilanteissa, joissa lääketieteelliset hoitokeinot eivät riitä tai tunnu tarkoituksenmukaisilta.

Eri paikoissa tarjottavat hyvinvointivalmennukset poikkeavat toisistaan. Valmentajan koulutus, persoona ja toimintaympäristö vaikuttavat merkittävästi valmennuksen tyyliin ja metodeihin. Liikuntataustainen valmentaja keskittyy todennäköisesti enemmän fyysisiin tavoitteisiin, kun taas Dramaston kognitiivisessa valmennuksessa painotus on henkisessä hyvinvoinnissa, joka toimii vuorovaikutuksessa energisen kehon kanssa. Lue lisää valmentajasta.

Miksi valmentaja?

Tarvitseeko ihminen valmentajaa voidakseen paremmin? Ei välttämättä. Kannustan itsenäiseen työskentelyyn! Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja onnellisuuden tavoittelu ovat nousseet trendeiksi, joten tiedosta ei ole pulaa. Naistenlehtien jututkin voivat olla inspiroivia, joskin ne siirtyvät harvoin käytäntöön. Itsehoitokirjallisuudesta on apua, jos löydät toimivia kirjoja, sinulla on aikaa perehtyä niihin syvällisesti, ja luonteesi tukee pitkäjännitteistä yksin opiskelua ja harjoittelua.

Olen koonnut sinulle avuksi kommentoidun kirjalistan, josta voit aloittaa tutkimusretkesi.
Itseopiskelu sopii loistavasti myös valmennuksen oheen.

Tuen ja avun kaipaaminen toiselta ihmiseltä on inhimillinen, normaali piirre. Melkein kaikki käyvät joskus kampaajalla tai hierojalla lisätäkseen hyvinvointiaan. Kuntosalien PT- ja ravintovalmennuspalvelut yleistyvät, joskin moni yhdistää ne vielä negatiivisella tavalla tietynlaisen ihanneulkonäön korostamiseen. Mielen puolella matalan kynnyksen psykologipalveluja ollaan kovaa vauhtia lanseeraamassa Suomeenkin, mitä voi pitää erittäin tervetulleena suuntauksena – ajatusten jäsentäminen ohjatusti ei tarkoita mielenterveysongelmaa.

Kognitiivinen hyvinvointivalmennus sopii tilanteeseen, jossa haluat työstää sekä mieltä että kehoa pohtien ja oivaltaen itse, jäsennetysti ja tavoitteellisesti ammattilaisen tukemana. Teoriapohja ja harjoitusten toimivuus ovat tieteellisesti tutkittuja.

Mitä siellä tapahtuu?

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tai painonhallinnan valmennus alkaa laajalla FAF:n malliin perustuvalla hyvinvointikartoituksella, jossa kysellään monivaiheisesti ruokailu- ja liikuntatottumuksista, unesta, stressinhallinnasta ja terveydentilasta. Muilla pohdintatehtävillä ja keskusteluilla selvitetään lisäksi asiakkaan omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja sen parantamistoiveita.

Kartoituskeskustelussa asiakas hahmottaa omat vahvuutensa ja pääsee heti käsiksi eniten muutosta kaipaaviin yksityiskohtiin, jotka saattavat yllättää: Ylipainon yhdeksi merkittäväksi syyksi voi löytyä unen puute. Masennuksesta kärsivä huomaa tarvitsevansa ensimmäisenä monipuolisempaa ruokaa.

Muutoksen onnistumisessa keskeistä on löytää hyvinvointivisio, joka perustuu asiakkaan arvoihin: Miten asiat olisivat, kun ne olisivat hyvin? Miksi haluan juuri tiettyä muutosta? Sen jälkeen asetetaan realistisia tavoitteita, joita lähdetään toteuttamaan pienin ja helpoin askelin. 3 kk prosessissa valmentajan tapaamisia on 5 kertaa: nämä valmentamiset ovat keskustelua sekä kirjoittamis- tai visualisointitehtäviä, joilla tuetaan tavoitteiden etenemistä.

Kehittymistä tapahtuu erityisesti tapaamisten väleissä, johon sovitaan yhdessä viikkotehtäviä. Tehtävien sisältö riippuu siitä, mitä hyvinvoinnin osa-aluetta ollaan työstämässä ja mistä asiakas pitää: Yksi keskittyy mielellään ruokapäiväkirjan tarkkailuun ja uusiin kuntoilutapoihin, toinen harjoittelee ajanhallintaa, joku piirtää unelmakarttaa ja joku toinen päättää työstää itsekriittisyyttään kirjallisuusterapeuttisilla metodeilla.

Prosessilla voidaan saavuttaa merkittävästi parantunut hyvinvoinnin kokemus. Tulosten saavuttamisen lisäksi opitaan pitämään muutosta yllä pysyvästi, luonnollisena osana elämää.

Ryhmät etenevät omien tavoitteidensa mukaan

Ryhmissä noudatetaan omia tarkoituksenmukaisia mallejaan: jännittäjäryhmät perustuvat psykoterapeutti Minna Martinin kehittämään malliin, erityisherkkien (HSP) ryhmät psykologi Elaine N. Aronin malliin jne. Lisäksi ryhmille on tarjolla koulutuksia, jotka ovat lähempänä perinteistä kurssitoimintaa kuin valmennusta (coachingia).

Harrastus- ja kasvuryhmät sopivat ihmisille, joita kiinnostaa monipuolinen itsensä kehittäminen.