Skip to content

Ratkaisukeskeisessä pariterapiassa katsotaan tulevaisuuteen

Auttaisiko parisuhdeterapia?

Pariterapiaan tulevat ihmiset toivovat suhteeltaan ihan tavallisia asioita: arjen sujuvuutta, turvallista oloa ja luottamusta, tasa-arvoisuutta, yhteisiä mukavia asioita, hellyyttä ja myös intohimoa. Pariterapiassa käyminen ei tarkoita, että kummallakaan olisi päässään minkäänlaista vikaa. Joskus vain on hyvä ratkoa yhteiset ristiriidat puolueettomalla ohjauksella. Toisinaan terapiaa käytetään myös rakentamaan mahdollisimman hyvä ero.

Parisuhteeseen lähdetään suurin toivein. Rakkauden kemia sokaisee näkemään kumppanista vain parhaat puolet ja hormonit sytyttävät helposti toiveita suuremmastakin perheestä. Viimeistään parin vuoden kuluttua aletaan olla tilanteessa, jossa realismi valtaa alaa. Yhteispelissä onkin suoriuduttava lukuisista haasteista, joista suurin ei välttämättä ole kysymys siitä, jätetäänkö wc-pöntön kansi auki vai kiinni lähtiessä.

Parisuhteissa riidellään ja niin kuuluukin tehdä. Riidattomuus kertoo yleensä siitä, että jompikumpi on kyvytön käsittelemään ristiriitoja. Samasta kyvyttömyydestä kertovat toisaalta joko mykkäkoulut tai silmitön raivo, samojen riitojen loputon toistuvuus ja vähittäinen suhteen haalistuminen. Pelkästään kyvyttömyys rakentavaan neuvotteluun ajaa monet parit eroon. Se on surullista, koska avun hakeminen ajoissa ammattilaiselta olisi voinut auttaa melko pienelläkin vaivalla.

Parisuhdeterapiaa tunnutaan pitävän jotenkin traagisena, vihoviimeisenä oljenkortena siinä vaiheessa, kun kaikki on jo melkein mennyttä. Silläkin tavoin voidaan suhteita pelastaa, mutta mitä aiemmin suhdetta vaivaavia ongelmia ratkoo ulkopuolisen kanssa, sitä vähemmällä kärsimyksellä selviävät usein sekä molemmat parisuhteen osapuolet että mahdolliset lapset. Pariterapiassa ei myöskään ole mitään hävettävää – päinvastoin se on tapa toimia älykkäästi ja epäitsekkäästi.

Mitä tarkoittaa ratkaisukeskeinen pariterapia?

Ratkaisukeskeisen pariterapian ytimen muodostaa parin omien ja yhteisten toiveiden hahmottaminen. Sen jälkeen käydään läpi niitä tekoja, joita toiveiden toteutuminen vaatii, ja tarvittaessa tekoja harjoitellaan käytännön kotitehtävin. Ratkaisukeskeisyys ei siis ole ongelma- vaan tavoitekeskeistä, ja siksi se sopii ihan kaikille pareille, olivat ongelmat sitten suuria tai vasta hyvin pieniä.

Ratkaisukeskeisyydessä painotetaan osallistujien omia voimavaroja eikä siellä lähdetä kovinkaan pitkälle analysoimaan epäonnistumisia tai lapsuudesta kumpuavia traumoja. Ratkaisukeskeisyys ei kuitenkaan tarkoita, että terapia olisi jotenkin kepeää ja pinnallista – päinvastoin se on erittäin intensiivistä. Terapian tarkoitus on olla mahdollisimman lyhyt ja tehokas, joten aikaa ei käytetä pitkiin tunteiden vuodatuksiin. Silti, etenkin jos lähtökohtana on suurempi kriisi, on aikaa purkaa rauhassa sitä, mitä on tapahtunut ja millaisia seurauksia sillä on ollut.

Ratkaisukeskeisessä pariterapiassa yksikin tapaaminen voi auttaa merkittävästi. Yleisesti tässä terapiassa käydään noin 5 – 7 kertaa. Pari itse päättää jokaisen kerran jälkeen, kokeeko seuraavan tapaamisen vielä hyödylliseksi. Olennaisia ovat ne asiat, joita tehdään tapaamisten välissä oman tilanteen edistämiseksi.

Mitä syitä on mennä pariterapiaan?

Terapiassa edetään yksilöllisesti. Sen vuoksi voitte tulla minkä tahansa asian kanssa. Hyvä ohje on se, että jos edes harkitsee pariterapiaa, kannattaa kokeilla ainakin kerran. Jos jo ensimmäisen kerran jälkeen epäilette pariterapian hyötyjä, kannattaa ehkä vielä kokeilla toista terapeuttia.

Yksi yleinen syy pariterapiaan tuloon on kriisi, johon liittyy luottamuksen pettämistä. Petetyksi tulemisen tilanteissa käsitellään askelmittain etenemällä sitä, kuinka tilanteesta voidaan selvitä. Kriisin aiheena voi olla myös joko henkinen tai fyysinen väkivalta – henkistä väkivaltaa, kuten alistamista tai syyllistämistä, ei tekijä välttämättä itse edes ymmärrä tehneensä. Joskus kriisi liittyy puolison sairastumiseen tai muuhun muutokseen. Parisuhde joutuu luonnolliselle koetukselle esimerkiksi aina silloin, kun lapsia syntyy tai he muuttavat pois kotoa. Kriisin voi aiheuttaa myös yhteinen suuri haaste, kuten oman kodin rakentaminen. Joskus pitäisi tehdä muita yhteisiä, isoja päätöksiä, joista ei vaan päästä yksimielisyyteen.

Aina ei tarvita erityisiä kriisejä – parisuhde saattaa silti muuttua ahdistavaksi. Joskus se lakkaa tuntumasta yhtään miltään ja mieli alkaa haikailla uusien rakastumisien perään. Moni miettii, kuinka suhteeseen voisi saada takaisin sellaisen palon, jolla se aikanaan alkoi. Pariterapia on loistava apu myös tällä tiellä.

Mitä ratkaisukeskeisessä pariterapiassa tehdään?

Dramaston pariterapiassa lähdetään liikkeelle kuuntelemalla ongelmanne ja toiveenne tasapuolisesti. Jos kyseessä on kriisi, käytetään ensimmäinen kerta sen purkamiseen, ja mukana voi olla suuriakin tunnekuohuja. Alusta alkaen pidetään huoli siitä, että lähtiessänne kotiin tiedätte, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. Pelkän puhumisen sijaan mahdolliset kotitehtävät ovat käytännönläheisiä ja toiminnallisia.

Jos taas tilanteenne on ennemmin pysähtynyt ja jumiutunut samoihin riitoihin, lähdetään liikkeelle kaikista niistä tarpeista, joita kummallakin osapuolella suhteessa olisi. Pohditaan siis sitä, mihin on tyytyväinen ja mitä puolestaan on kehitettävä. Usein löydetään ongelmia viestinnästä: toinen ei ole osannut tarpeeksi selkeästi sanoittaa tarpeitaan tai toinen on kaikesta huolimatta ymmärtänyt väärin. Saatetaan myös olla sellaisten yhteisten ongelmien äärellä, joita ei osata ratkaista niin, että molemmat olisivat tyytyväisiä.

Tunteita saa ja pitääkin ilmaista, mutta terapia ei perustu siihen, että olo helpottaisi pelkästään näitä tunteita purkamalla. Sen sijaan ollaan analyyttisempia ja toiminnallisempia. Asioita jäsennetään tarpeen mukaan erilaisilla visuaalisilla – ja kirjoitustehtävillä. Tavoitteista muotoillaan selkeitä ja niiden toteuttamiseen tehdään suunnitelmia, joiden etenemistä seurataan. Muutosta ei tapahdu, jos muutoksen eteen ei tee systemaattisesti töitä. Tapaamisten välillä on tapahduttava asioita, joista etenemisen huomaa. Silloin kasvaa myös selviytymisen voimauttava tunne nopeasti. Tunteita käsitteleviä tehtäviä annetaan tarpeen mukaan kotona rauhassa tehtäviksi.

Pariterapiassa voidaan lyhyesti käsitellä molempien osapuolien kykyä oman käyttäytymisen säätelyyn. Jos kuitenkin mielen tai käyttäytymisen ongelmat koskevat selkeästi vain toista osapuolta, voidaan jutella pidemmän yksilöterapian hyödyllisyydestä. Pariterapian tehtävä on antaa molemmille osapuolille tasapuolisesti saman verran hyötyä ja iloa. Poikkeuksena on se, jos toinen kokee olevansa petetty ja toinen pettäjä – silloin keskitytään anteeksi pyytämisen, hyvittämisen ja vastuun ottamisen teemoihin, joissa petettyä osapuolta kuullaan luonnollisesti enemmän.

Jos toinen parista ei missään nimessä suostu lähtemään pariterapiaan, voit kokeilla aloitusta yksin. Saat pariterapeutilta tehtäviä, joita voitte tehdä myös kotona yhdessä. Puoliso voi tulla halutessaan mukaan vasta toisella tai kolmannella kerralla. Parisuhteen ongelmia voi käsitellä pitkälti myös yksilöterapiassa. Jos puolisosi kovasti vastustaa yhteistä asioiden selvittelyä, kannattaa pysähtyä pohtimaan: Onko parisuhteessanne ylipäätään riittävästi sellaista yhteistä, että haluaisit enää jatkaa?

Ratkaisukeskeisen pariterapian suurin tehtävä on herättää uutta toivoa ja antaa konkreettista tukea kohti parempaa tulevaisuutta, jatkui se sitten yhdessä tai yksin.

Takaisin blogin etusivulle