Vältä virheet ja hanki järkevästi! Tämä artikkeli on opas sinulle, jonka tehtävä on suunnitella ja
hankkia työpaikallesi tykypäivä, työhyvinvoinnin koulutusta, työnohjausta tai muita
työterveyshuoltoa täydentäviä palveluja.
Tarvitaanko muuta kuin työterveyshuoltoa?
Työterveyshuolto on pakollinen työnantajille, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä – lakisääteiset palvelut teillä varmaan onkin jo hoidettuna. Mutta pitäisikö olla jotain muutakin työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa? Miksi ja mistä sellaista hankittaisiin?
Työhyvinvointipalvelut ovat yritykselle puhdasta säästöä. Mielenterveydestä – esimerkiksi uupumuksesta – johtuvat poissaolot ovat nousseet suurimmaksi poissaolojen syyksi työpaikoilla. Lakisääteinen työterveys keskittyy enimmäkseen työntekijän fyysiseen vointiin. Työpsykologi voi olla tukemassa lääkärin palveluita, mutta hän ei useinkaan ole esimerkiksi viestinnän ongelmien asiantuntija.
Selvää säästöä työpaikalle tuo useiden tutkimusten mukaan toiminta, joka auttaa työntekijöitä hallitsemaan stressiä ja uupumusta ennaltaehkäisevästi. Ja viimeistään tietysti siinä vaiheessa, kun ongelma on jo havaittu. Uupumusta aiheuttavia tekijöitä ovat mm.
- henkilökohtaiset syyt, jotka eivät johdu työpaikasta
- työpaikan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen ongelmat
- esihenkilöiden ja alaisten väliset monenlaiset (johtamisen) ongelmat.
Työterveyshuolto on lakisääteinen. Työhyvinvoinnin palvelut sen sijaan ovat osa viisaan yrityksen tuottavaa strategiaa.
Mitä ongelmia palveluiden pitäisi ratkaista? Osta sen mukaan.
Kuten edellä kirjoitin, haasteita jaksamiseen aiheuttavat pääasiassa 1. henkilökohtaiset syyt 2. ilmapiiri ja vuorovaikutus ja 3. johtaminen. Jotta tietäisitte, missä ongelmaa on eniten, tehkää aiheesta riittävästi työhyvinvoinnin kyselyitä.
Tehokas työhyvinvoinnin kehittäminen sisältää 3 vaihetta:
- ongelmien kartoitus
- ratkaisuvaihtoehtojen ideointi ja valinta
- parannusten toteutus ja seuranta.
Jos ongelmat on kartoitettu etukäteen, on helpompaa tilata palvelu ongelmien ratkaisemiseksi. Aina on kuitenkin tärkeää, että työhyvinvoinnin koulutus tai vastaava palvelu alkaa tiiviillä työpaikan omien ongelmien ja haasteiden kokoamisella – tämä voidaan sisällyttää osaksi koulutuksen alkua. Mikään ei uuvuta ihmisiä niin kuin yleiset luennot, joissa kouluttaja esitelmöi kaikkien entuudestaan tietämiä asioita esim. terveellisistä elintavoista. Tarvitaan käytännönläheisempiä täsmäratkaisuja.
Työhyvinvoinnin palvelun pitäisi siis aina sisältää selkeitä ratkaisumalleja tiettyihin haasteisiin. Näitä ei tule esittää saarnaten, vaan työntekijät on saatava sitoutumaan ja motivoitumaan muutoksen tuottamiseen. Sen jälkeen tuloksia on seurattava ja tehtävä tarvittavat korjausliikkeet.
Kaava on äärimmäisen simppeli, mutta usein mennään harhaan. Onko teilläkin joskus käynyt joku “motivaatiopuhuja”, jolle on maksettu sen saman puheen pitämisestä, jonka hän vetää täysille saleille ympäri Suomea? Tutkitteko sen jälkeen, kuinka ongelmanne työpaikalla paranivat? Niinpä.
Parantaako tyky/tyhy-päivä työpaikan ilmapiiriä ja vuorovaikutusta?
Ilmapiiriä ja vuorovaikutusta on tyypillisesti parannettu tyhy/tykypäivillä, joissa tehdään jotain
“hauskaa”. Parhaimmillaan porukka on pieni ja samanhenkinen, jolloin aktiviteettien valinta sujuu kaikkia tyydyttävästi. Useimmilla työpaikoilla on kuitenkin henkilöitä, jotka eivät halua tehdä mitään “hauskaa”, tai ei ainakaan sitä mitä muut. He jäävät pois koko päivistä tai kärsivät. Tämä ei todellakaan lisää tiimihenkeä pidemmän päälle.
Onko tyhy-päivän pakko olla “hauska”? Entä jos se olisi sellaista koulutusta, joka oikeasti kohottaa työpaikan ilmapiiriä? Ryhmähengen luomiseen varta vasten suunniteltu työpaja voi olla sekä virkistävä, että erittäin hyödyllinen pitkälle tulevaan. Aiheena voi olla myös vaikka oman tiimin pelisääntöjen kehittämistä tai “Mitä meille kuuluu?” -päivä. Tällaiset päivät sopivat kaikille, eikä niissä tarvitse ns. nolata itseään. Kysy tällaista työpajaa esimerkiksi viestinnän kouluttajilta tai etsi toimijoita hakusanalla kokonaisvaltainen hyvinvointi tai ratkaisukeskeinen valmennus / coaching.
Vähin, millä tyhy-päivien sisältöä voi kehittää, on muistaa tarjonnan monipuolisuus eri vuosina. Jos olette monta kertaa urheilleet ja olleet kilpailullisia, menkää välillä taidemuseon tai sanataiteen työpajaan tai vaikka dreijaamaan savikippoja – teidänkin porukassanne on varmasti hyvin erilaisista asioista pitäviä ihmisiä.
Tiimien työhyvinvointikoulutukset
Parhaat tiimikoulutukset ovat sekä tiimihengen nostatusta että niiden ongelmien ratkaisua, joita tiimissä on jo ilmennyt. Sen vuoksi, kun kysyt tarjousta tiimin tyhy-koulutukseen, pyydä palveluntuottajaa erittelemään nämä tutut vaiheet:
- Kuinka tiimin ongelmat kartoitetaan? Tai kuinka otat huomioon työhyvinvointikyselymme tulokset?
- Millä menetelmällä löydetään ja valitaan ratkaisuja?
- Kuinka toteutumista seurataan?
Edellisten kohtien lisäksi kysy kouluttajalta myös erikoisempia kysymyksiä, joilla varmasti saat erotettua tosistaan erilaisia palveluntuottajia, esim.
- Mikä tekee tästä koulutuksestasi virkistävää ja hauskaa?
- Kuinka varmistat osallistujien motivoitumisen?
Miten esihenkilöitä pitäisi kouluttaa?
Omalla kouluttajan urallani olen päätynyt yhteen ainoaan järkevään tapaan kouluttaa esihenkilöitä: On tehtävä tutkimus siitä, mitä alaiset toivovat esihenkilöiltään kyseisellä työpaikalla. Tämän jälkeen yhdessä esihenkilöiden kanssa pohditaan, kuinka tähän palautteeseen suhtauduttaisiin, ja missä asioissa on syytä lähteä toimimaan.
Kaava on siis sama kuin missä tahansa koulutuksessa: 1. ongelmien kartoituksen jälkeen 2. tuotetaan ratkaisuvaihtoehdot ja sovitaan käytännön toimenpiteistä, sekä 3. seurataan vaikutuksia. Tehokkaimmillaan koko prosessin voi vetää kolmessa koulutuskerrassa, kun ongelmat on kartoitettu etukäteen.
Ja tässä säästövinkki: Tiimit innostuvat yleensä kovasti, kun pääsevät työpajassa keksimään esihenkilöilleen kehittämisen paikkoja. Niinpä helposti yhdellä työpajalla saa aikaan sekä tiimien työhyvinvointikyselyn, esihenkilöiden ongelmakentän kartoituksen, että myös tiimihenkeä nostattavaa, hauskaa tyhy-toimintaa. Miksi näistä maksaisi erikseen?
Miten suhtautua työntekijöiden henkilökohtaisiin uupumushaasteisiin?
Työntekijän terveysasiat eivät kuulu työnantajalle, mutta hänen olisi kuitenkin kyettävä tarjoamaan niihin apua – ei aina helppoa.
Erittäin toimiva ja kustannustehokas menetelmä ennaltaehkäistä ja hoitaa työuupumusta sekä estää mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja ovat henkilökohtaiset valmennukset. Niitä voidaan käyttää sekä työterveyspsykologia täydentävänä että korvaavana (edullisena!) palveluna. Tällaiset valmennukset ovat Suomessa kohtalaisen uusi käytäntö, ja monille vielä tuntematonta aluetta.
Valmennusta tai coachingia tarjoavat monenlaiset toimijat, joiden kartoitus vie hieman aikaa, mutta tuo sen jälkeen mittavat säästöt ja muut hyödyt. Kokoan tekstin lopussa vielä palvelun hankintapaikkoja.
Henkilökohtainen valmennus on todella tehokasta – usein yksikin käynti vie jo pitkälle! Ulkopuolinen valmentaja saa tehokkaasti tietoonsa heti, mistä henkilön ongelmakenttä ja uupumus koostuvat, ja voi antaa asiakkaalleen ratkaisun työkalut räätälöidysti. Tiesitkö, että työterveyspsykologi ei useinkaan ole saanut koulutusta ns. kertaterapiaan, jossa ongelmat hoidettaisiin saman tien, vaan hänen erityisosaamistaan ovat kartoitukset ja jatkohoidon tarpeen arviointi?
Entä mitä on työnohjaus ja mihin sitä tarvitaan?
Suomessa työnohjaaja on STOry:n rekisteröimä tuotemerkki, joka takaa, että valmentajalla on reilun kolmen vuoden koulutus työyhteisöjen kehittämiseen. Työnohjausta sinänsä voi tehdä monenlaisella koulutus- ja kokemuspohjalla, esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittanut ja työyhteisöjen kehittämiseen erikoistunut terapeutti, coach tai viestinnän asiantuntija.
Työnohjauksessa autetaan työntekijää olemaan parhaimmillaan ja suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla työtehtävistään. Työnohjausta voidaan järjestää tiimeille tai yksilövalmennuksena – usein sitä käyttävät esihenkilöt, yrittäjät tai muut kehittymishaluiset tai henkisesti kuormittavassa työssä toimivat henkilöt.
Työnohjaus on sisällöltään usein sama asia kuin esim. työyhteisövalmennus tai coaching.
Monet työpaikat järjestävät mahdollisuuden ryhmämuotoiseen työnohjaukseen esimerkiksi kerran kuussa. Paikalle voi mennä pohtimaan ryhmässä eteen tulleita haasteita ja omaa jaksamista. Koulutettu vetäjä tarjoaa tukea ja myös ryhmän tukea hyödynnetään. Työnohjaus on erittäin hedelmällistä myös yksilövalmennuksena. Ongelmien lisäksi työnohjauksessa pohditaan usein kehityshaasteita ja saadaan tukea uusien tavoitteiden saavuttamiseen. Lue lisää Reteaming-menetelmästä!
Mistä paikasta palveluita löytää?
Todennäköisesti paikka, josta olette tilanneet sopimuksen työterveyshuoltoon, on hanakasti tarjoamassa myös vapaaehtoisia työhyvinvoinnin palveluita. Tarjotut lisäpalvelut olisi helppoa ostaa, mutta tässä vaiheessa kannattaa ehdottomasti lähteä vertailemaan sisältöjä ja kilpailuttamaan hintoja.
Työterveyttä tarjoavien suurten toimijoiden työhyvinvointipalvelut on joskus hinnoiteltu jopa moninkertaisiksi verrattuna pienempiin paikallisiin yrittäjiin. Terveydenhuollon ammattilaisen ammattitaito on toki yleensä korkea, mutta tarkkaan rajattu – psykoterapeutilta ei välttämättä kannata ostaa viestinnän koulutusta tai edes coachingia.
Kun etsit toimijoita, laita hakusanaksi työhyvinvointi ja sen lisäksi esimerkiksi seuraavia:
- ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti / valmentaja / coach
- viestinnän koulutus
- työnohjaus
- työyhteisövalmennus.
Kun tutkit toimijoiden verkkosivuja, etsi tekijän koulutustiedot. Valmentajaksi, terapeutiksi, kouluttajaksi tai konsultiksi voi itseään nimittää kuka tahansa. Omilta kouluttajiltani vaadin aina vähintään yliopistotutkinnon ja sen päälle mittavan erikoistumisen useille eri aloille – miksi tyytyisit vähempään? Tutki, myös, mitä henkilökohtaista kokemusta ja sanottavaa kouluttajalla on?
Tarjouspyynnöt ja palveluntuottajan valinta
Kun teet tarjouspyyntöjä, anna valmis tuntimäärä ja osallistujamäärä sekä sisällön teema, mutta jätä sisällön muotoilua auki ja pyydä palveluntuottajaa kertomaan kuinka hän toteuttaisi sisällön. Näin saat esiin eroja eri toimijoissa. (Kysy myös jokin persoonallinen kysymys, joita esittelin kohdassa Tiimien työhyvinvointikoulutukset.)
Kiinnitä huomiota saamasi tarjouksen henkilökohtaisuuteen: Älä valitse suoraan tuotetta, jota myydään massapakettina kaikille. Saathan selville tarjouksesta, että palveluntuottaja on kuunnellut toiveesi ja osaa tarjota räätälöityä ratkaisua juuri teidän työpaikkanne haasteisiin?
Onko sinulla mahdollisuutta testata palvelua etukäteen? Ja miksi ei olisi? Sillä tavoin saat yhteyden kaikista parhaisiin valmentajiin ja kouluttajiin! Tilaa itsellesi henkilökohtainen valmennus – olet varmasti muutenkin sellaisen tarpeessa, koska yleensä vastuullisen työn tekijät ovat. Monilta toimijoilta saa myös maksuttomia tutustumistapaamisia ja henkilökohtaisia esittelyitä – läsnä tai etänä.
Hyvää matkaa työhyvinvoinnin kasvattamiseen!
Kirjoittaja FM Mirka Seppänen tekee työyhteisövalmennusta Dramasto Oy:ssä. Tutustu tästä Dramaston työhyvinvoinnin valmennuksiin!